Johdanto: Rokotteiden merkitys ei pääty lapsuuteen
Suomessa rokotukset yhdistetään usein lapsuuteen ja neuvolakäynteihin, mutta aikuisen näkökulmasta kyse on vähintään yhtä tärkeästä asiasta. Aikuisiällä immuunijärjestelmä ei ole enää yhtä vahva kuin nuorempana, ja monien rokotteiden antama suoja heikentyy ajan myötä. Samalla globaalin liikkuvuuden, ilmastonmuutoksen ja tartuntatautien muuntumisen vuoksi riski altistua vakaville taudeille on kasvanut – myös Suomessa. Vuonna 2025 ajantasainen rokotussuoja ei ole vain henkilökohtainen terveysteko, vaan vastuullinen valinta koko yhteiskunnan suojelun näkökulmasta.
Tässä artikkelissa tarkastellaan, mitä aikuisen suomalaisen on syytä tietää rokotuksista vuonna 2025. Mitkä rokotteet ovat ajankohtaisia, mitä suositellaan iän tai elämäntilanteen perusteella ja miten rokotusohjelmat ovat kehittyneet viime vuosina? Lisäksi pohdimme rokotusten roolia ennaltaehkäisevän terveydenhuollon kivijalkana sekä yksilön että yhteiskunnan tasolla.
Aikuisten rokotukset Suomessa – yleiskatsaus 2025
Suomen kansallinen rokotusohjelma kattaa useita rokotteita myös aikuisväestölle. Vaikka suurin osa rokotuksista annetaan lapsille ja nuorille, on olemassa useita rokotteita, jotka joko edellyttävät tehosteannoksia tai suositellaan otettavaksi aikuisena erityisesti tiettyjen riskitekijöiden, ammattien tai ikäryhmien perusteella.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on päivittänyt suosituksia vuosittain, ja vuonna 2025 erityistä huomiota kiinnitetään seuraaviin rokotuksiin:
-
Jäykkäkouristus- ja kurkkumätärokote (dT): Tehosteannos suositellaan otettavaksi 20 vuoden välein aikuisille. Tapaturmien yhteydessä tehostetta voidaan antaa aiemmin, jos rokotussuojasta ei ole varmuutta.
-
Influenssarokote: Tarjotaan vuosittain maksutta riskiryhmille ja suositellaan vahvasti yli 65-vuotiaille, raskaana oleville, perussairaille ja terveydenhuollon työntekijöille. Kaikille muillekin influenssarokote on saatavilla esimerkiksi työterveyshuollon kautta.
-
COVID-19-tehosterokotteet: Vuonna 2025 koronatauti ei ole kadonnut, vaan siitä on tullut kausiluonteinen uhka erityisesti iäkkäille ja riskiryhmille. THL suosittelee kausittaista tehosterokotusta samoille ryhmille kuin influenssarokotetta, erityisesti syksyllä ennen viruskautta.
-
Pneumokokkirokote: Erityisesti yli 65-vuotiaille ja henkilöille, joilla on hengitystiesairauksia tai alentunut vastustuskyky. Osittain maksullinen, mutta osa kunnista tarjoaa sen riskiryhmille ilmaiseksi.
-
Vyöruusurokote: Saatavilla iäkkäille aikuisille (yleensä yli 65-vuotiaille), joille vyöruusun riski kasvaa merkittävästi. Rokote ei kuulu kansalliseen ohjelmaan, mutta sen suosio kasvaa ja saatavuutta on parannettu vuonna 2025.
-
Tuhkarokko, sikotauti ja vihurirokko (MPR): Jos aikuisella ei ole varmuutta kahdesta MPR-rokotteesta tai taudin sairastamisesta, rokotesarjan täydentäminen suositellaan vahvasti. Tämä korostuu etenkin matkustettaessa tai työskenneltäessä sosiaali- ja terveysalalla.
-
Hepatiittirokotteet (A ja B): Tarpeen matkustettaessa endeemisille alueille tai jos kuuluu riskiryhmään esimerkiksi työn tai elämäntapojen vuoksi.
Elämäntilanteet, jotka vaativat erityishuomiota rokotuksissa
Aikuisen rokotustarpeet eivät ole yhtenäiset kaikille. Elämäntilanne, työtehtävät, terveys, ikä ja matkustaminen vaikuttavat siihen, mitä rokotuksia suositellaan.
-
Työterveys ja ammattialat: Terveydenhuollon, varhaiskasvatuksen ja vanhustyön ammattilaisilla on korkea riski tartuttaa ja saada tartuntatauteja. Influenssa-, MPR- ja hepatiittirokotteet voivat olla työnantajan edellyttämiä. Myös eläinten kanssa työskenteleville, laboratoriohenkilöstölle ja ulkomaankomennuksilla oleville on omat erityissuosituksensa.
-
Matkailijat: Maailmanlaajuisesti liikkuvat suomalaiset tarvitsevat rokotussuojaa tauteja vastaan, joita Suomessa ei esiinny laajasti. Keltakuume, lavantauti, malaria (ehkäisy) ja rabies ovat esimerkkejä rokotteista tai lääkkeistä, joita voidaan tarvita kohteesta riippuen.
-
Raskaana olevat ja perheelliset: Odottaville äideille tarjotaan muun muassa influenssa- ja COVID-19-rokotteita sekä mahdollisesti hinkuyskärokotetta (dTpa) suojan siirtymiseksi vastasyntyneelle. Lapsen syntymän myötä vanhempien rokotusten ajantasaisuus korostuu koko perheen suojelun kannalta.
-
Iäkkäät aikuiset: Ikääntyminen heikentää immuunijärjestelmää ja altistaa monille taudeille. Influenssan ja COVID-19:n lisäksi pneumokokki- ja vyöruusurokotteet ovat tärkeässä roolissa. Myös aiempien rokotusten teho voi olla heikentynyt, joten tehosteet ovat paikallaan.
Rokotteiden turvallisuus ja kehittynyt teknologia
Rokotusten turvallisuutta seurataan Suomessa tarkasti Fimean ja THL:n yhteistyöllä. Vuonna 2025 rokotteiden kehityksessä on otettu merkittäviä edistysaskeleita. mRNA-teknologian soveltaminen on laajentunut myös influenssarokotteisiin, mikä mahdollistaa nopeamman reagoinnin virusten muuntumiseen.
Uudet yhdistelmärokotteet vähentävät pistosmäärää ja parantavat rokoteohjelmien saavutettavuutta. Lisäksi sähköiset potilastiedot mahdollistavat sen, että rokotustiedot kulkevat kanssasi – oli kyse sitten työterveydestä, yksityislääkäristä tai kunnallisesta terveyskeskuksesta.
On myös syytä painottaa, että Suomessa rokotukset ovat vapaaehtoisia, mutta vahvasti suositeltuja ja niiden hyödyt on osoitettu laajassa tutkimusnäytössä. Haittavaikutukset ovat pääsääntöisesti lieviä ja ohimeneviä – kuumetta, päänsärkyä tai paikallista turvotusta.
Missä rokotukset otetaan ja miten pysyt ajan tasalla?
Aikuinen voi saada rokotuksia monen eri tahon kautta. Kansalliset rokotukset tarjotaan kunnallisessa terveydenhuollossa maksutta niille, joille ne on suositeltu. Työterveyshuolto on monelle tärkeä rokotuspaikka, etenkin influenssa- ja hepatiittirokotusten osalta. Apteekeissa ja yksityisillä lääkäriasemilla voi myös saada maksullisia rokotuksia, erityisesti matkailuun liittyviä.
Ajantasaisen tiedon saa parhaiten THL:n verkkosivuilta ja Omakanta-palvelusta, josta voi tarkistaa oman rokotushistoriansa. Mikäli tiedot puuttuvat tai ovat epäselviä, rokotteen ottaminen on yleensä turvallisempaa kuin mahdollisen suojan puuttuminen.
Rokotekattavuus ja yhteiskunnallinen vastuu
Suomen korkea rokotekattavuus on ollut kansanterveyden menestystarina. Monet vakavat tartuntataudit, kuten polio ja tuhkarokko, on saatu lähes kokonaan kuriin rokotteiden ansiosta. Aikuisten rokotuskattavuudessa on kuitenkin vielä parantamisen varaa. Tehosterokotteet unohtuvat, ja monet aikuiset eivät tiedä tarvitsevansa lisäsuojaa tietyissä tilanteissa.
Yhteiskunnan kannalta rokottaminen ei ole pelkästään oma päätös, vaan teko, jolla suojataan heikoimmassa asemassa olevia – ikääntyneitä, immuunipuutteisia, vastasyntyneitä. Kun mahdollisimman moni on rokotettu, taudit eivät pääse leviämään helposti, ja niin sanottu laumaimmuniteetti toimii yhteisenä kilpenä.
Yhteenveto: Aikuisten rokotukset ovat ennakoivan terveydenhuollon peruspilari
Vuonna 2025 suomalaisen aikuisen rokotustietoisuus on tärkeämpää kuin koskaan. Elämme ajassa, jossa maailmanlaajuiset pandemiat, muuttuvat virukset ja väestön ikääntyminen asettavat uusia vaatimuksia terveysturvalle. Rokotteet ovat tehokkain keino ehkäistä tartuntatauteja, suojata omaa terveyttä ja tukea kansanterveyttä.
Jokaisen aikuisen olisi syytä pysähtyä tarkistamaan rokotustilanteensa: milloin viimeksi otin jäykkäkouristusrokotteen? Kuulunko influenssan riskiryhmään? Matkustanko lähikuukausina alueille, joissa tarvitaan erityisiä rokotteita? Onko lähipiirissäni vastasyntynyt tai iäkäs henkilö, jota haluan suojella omalla rokotuksellani?
Hyvä rokotuskäytäntö on osa vastuullista, tietoon perustuvaa elämää – päätös, jolla voi olla kauaskantoisia vaikutuksia. Ei siis ole liioiteltua sanoa, että yksi rokotus voi suojella monta elämää.